hyvä luojani,
miksi, miksi olet luonut maailman näin epäreiluksi, mitä?
miksi, hyvä luojani, olet epäreilu niin, että HETI,
kun alan kuntoilla
ja aloitan paremman elämän
ja olen ylpeä itsestäni
ja saavutuksistani kuntoilussa
(ja elämässä)
ja käytän anti-ageing -päivävoidetta
ja silmänympärysgeeliä
(kirotut kosmetiikkakauppiaat!)
ja syön terveellisesti ja monipuolisesti
ja olen innokas ja terhakka ja voimakas ja kaunis
nostat painoani kolmella kilolla
ja pienennät farkkujani.
mitä on tämä peli, luojani? jotain kohtuutta, pyydän, anelen!
Lauluntekijän Lautatarha
keskiviikkona, syyskuuta 29, 2004 at 09:51
miksi, luojani miksi?
tiistaina, syyskuuta 28, 2004 at 15:36
lauluntekijän arkipäivää
lautatarhan fanit ovat jo täysin turhautuneita ja huolissaan - syystäkin: lautatarhaa ei ole päivitetty 1,5 vuorokauteen!
hirveä vinkuminen ja nirhaus alkaa heti, jos päivä on päivittelemättä, sussiunakkoo vaa!
tämä on tulkittava suureksi suosioksi, joka varsinkin poikakerholaisille on tässä suureen ääneen ilmoitettava.
mutta joinain vuoden jaksoista on valittaen huomattava, että lauluntekijän arkipäivä suistuu uomaan, josta ei voi kuiville meloa. uoma on seuraava:
syö - treenaa - juo kahvia - treenaa - täyttää apurahahakemuksia -
syö - treenaa - juo kahvia - treenaa - täyttää apurahahakemuksia -
syö - treenaa - juo kahvia - treenaa - täyttää apurahahakemuksia -
syö - ....
näinä aikoina, kuten taulukosta huomaatte, arki ei käy uomassa nimeltä "bloggaa".
joten rauhaa-piis, rakkaat fanini, pitkää pinnaa toivotan! ja vain kärsivällisiä ja ystävällismielisiä huomautuksia kommenttiloissa.
sulkeudun suosioonne.
hirveä vinkuminen ja nirhaus alkaa heti, jos päivä on päivittelemättä, sussiunakkoo vaa!
tämä on tulkittava suureksi suosioksi, joka varsinkin poikakerholaisille on tässä suureen ääneen ilmoitettava.
mutta joinain vuoden jaksoista on valittaen huomattava, että lauluntekijän arkipäivä suistuu uomaan, josta ei voi kuiville meloa. uoma on seuraava:
syö - treenaa - juo kahvia - treenaa - täyttää apurahahakemuksia -
syö - treenaa - juo kahvia - treenaa - täyttää apurahahakemuksia -
syö - treenaa - juo kahvia - treenaa - täyttää apurahahakemuksia -
syö - ....
näinä aikoina, kuten taulukosta huomaatte, arki ei käy uomassa nimeltä "bloggaa".
joten rauhaa-piis, rakkaat fanini, pitkää pinnaa toivotan! ja vain kärsivällisiä ja ystävällismielisiä huomautuksia kommenttiloissa.
sulkeudun suosioonne.
sunnuntaina, syyskuuta 26, 2004 at 09:50
internetin käyttö vähentää yksinäisyyttä
luin juuri tiedelehdestä, että yksinolo on maailman miljoonille lemmikkipapukaijoille vakava ongelma.
nyt papukaijoille ollaan suunnittelemassa sellaista apuvälinettä, siis jotain erikoisnäppäimistöä, jolla ne voisivat surffailla netissä ja olla yhteydessä muihin maailman yksinäisiin papukaijoihin. Näin siis tutkitaan, voisiko internetin käyttö lievittää papukaijojen kokemaa stressiä ja pitkästymistä.
no kyllä mä sanon vaan, että odotan innolla pääseväni chattailemaan maailman papukaijojen kanssa. tosin kun olen joskus noita keskustelupalsoja seurannut, tuntuu siltä, että siellä jo ainakin puolet chattailijoista on pakko olla papukaijoja! ja jos ei vielä olekaan, niin sitten odotan kuumeisesti kaikkien maailman papukaijojen invaasiota nettiin - ainakin keskustelupalstojen käyttäjien älyllinen taso nousisi räjähdysmäisesti.
mä luulen, että suurimmat ongelmat syntyvät kumminkin deittipalstoilla. "täällä höyheniään sukii komea harmaapapukaijaherra. sinä kirjava, iloinen kaijatar, lähde kanssani yölennolle tai vain sähköpostikirjeenvaihtoon. kuva ois kiva yllätys". mistä sen ja ikinä tietää, sitten loppujen lopuksi, hakeeko sitä seuraa sitten ihminen vai papukaija. olisi se nimittäin aika mojova yllätys, kun olisi ensin meilaillut mukavan ja älykkään nuoren miehen kanssa kuukausia ja sitten tuutista pläjähtäisikin kuva papukaijasta!
kyllä niitten on pakko laittaa niille deittisivuille uusia kategorioita tyyliin: "papukaijakoirailta papukaijanaaraille", "mies etsii papukaijanaarasta", "papukaijanaarailta papukaijanaaraille"... eiks ookkin pakko, onhan!?
nyt papukaijoille ollaan suunnittelemassa sellaista apuvälinettä, siis jotain erikoisnäppäimistöä, jolla ne voisivat surffailla netissä ja olla yhteydessä muihin maailman yksinäisiin papukaijoihin. Näin siis tutkitaan, voisiko internetin käyttö lievittää papukaijojen kokemaa stressiä ja pitkästymistä.
no kyllä mä sanon vaan, että odotan innolla pääseväni chattailemaan maailman papukaijojen kanssa. tosin kun olen joskus noita keskustelupalsoja seurannut, tuntuu siltä, että siellä jo ainakin puolet chattailijoista on pakko olla papukaijoja! ja jos ei vielä olekaan, niin sitten odotan kuumeisesti kaikkien maailman papukaijojen invaasiota nettiin - ainakin keskustelupalstojen käyttäjien älyllinen taso nousisi räjähdysmäisesti.
mä luulen, että suurimmat ongelmat syntyvät kumminkin deittipalstoilla. "täällä höyheniään sukii komea harmaapapukaijaherra. sinä kirjava, iloinen kaijatar, lähde kanssani yölennolle tai vain sähköpostikirjeenvaihtoon. kuva ois kiva yllätys". mistä sen ja ikinä tietää, sitten loppujen lopuksi, hakeeko sitä seuraa sitten ihminen vai papukaija. olisi se nimittäin aika mojova yllätys, kun olisi ensin meilaillut mukavan ja älykkään nuoren miehen kanssa kuukausia ja sitten tuutista pläjähtäisikin kuva papukaijasta!
kyllä niitten on pakko laittaa niille deittisivuille uusia kategorioita tyyliin: "papukaijakoirailta papukaijanaaraille", "mies etsii papukaijanaarasta", "papukaijanaarailta papukaijanaaraille"... eiks ookkin pakko, onhan!?
lauantaina, syyskuuta 25, 2004 at 10:05
varastettu
varastettu
vanhanaikainen engelska plakkari kello, pulleroinen, hopiasta, kaksinkertaisilla pueteilla kahden avaimen kans, toinen kullasta kivellä varustettu ja toinen messingistä, riippuvat teräsketjussa, on poistullut varkaan käden kautta; ja pyydetään, että tietoa tästä annettais Kinnusen kirjakaupassa kunniallista palkintoa vastaan.
(ilmoitus, julkaistu talvimarkkinoiden jälkeen 31.1.1857, kuopion sanomat)
vanhanaikainen engelska plakkari kello, pulleroinen, hopiasta, kaksinkertaisilla pueteilla kahden avaimen kans, toinen kullasta kivellä varustettu ja toinen messingistä, riippuvat teräsketjussa, on poistullut varkaan käden kautta; ja pyydetään, että tietoa tästä annettais Kinnusen kirjakaupassa kunniallista palkintoa vastaan.
(ilmoitus, julkaistu talvimarkkinoiden jälkeen 31.1.1857, kuopion sanomat)
perjantaina, syyskuuta 24, 2004 at 17:32
poikakerho kokoontuu...
poikakerho on muuttanut meidän alakertaan.
niin just, se sama poikakerho, joko kokoontuu poikakerhon blogissa.
meillähän oikeastaan aivan megalomaaninen kilpailu käynnissä tässä ylä- ja alakerran väen kesken: yläkerrasta päivitän minä tätä lautatarhaa ja alakerrasta poikaset tenuttavat koiraskerhollaan. molemmat ovat päättäneet päästä pinserin blogilistan top kymppiin ja tästä nyt sitten armottomasti väännetään. tosin vääntö toistaiseksi keskittyy siihen, että kumpiko on minäkin päivänä ylempänä, niin lähekkäin tässä pinserin selässä ratsastetaan, että ah! käy äänestämässä päivän pamauksessa, lautarhaa ny ainakin!
alakerran väki uurasti eilen autonromujensa seassa todistettavasti aamuyölle. minä olen puolestani ajatellut perustaa jonkun tyttökerhon tai tyttömäisen kerhon tänne yläkertaan, jossa virkattaisiin ainakin sitä seuraavaan aamuun asti - nyt kun kerran kilpailemaan on ryhdytty.
ilmoittautuneita?
tässä kuitenkin kuva hilpeästä rassaajasta iltanne iloksi:
ja odotettavissa on myös videoklippi yhden poikakerholaisen countryn tahtiin vinhasti pyörivästä ja iloisesta, konepellin alta pilkistävästä persauksesta.
niin just, se sama poikakerho, joko kokoontuu poikakerhon blogissa.
meillähän oikeastaan aivan megalomaaninen kilpailu käynnissä tässä ylä- ja alakerran väen kesken: yläkerrasta päivitän minä tätä lautatarhaa ja alakerrasta poikaset tenuttavat koiraskerhollaan. molemmat ovat päättäneet päästä pinserin blogilistan top kymppiin ja tästä nyt sitten armottomasti väännetään. tosin vääntö toistaiseksi keskittyy siihen, että kumpiko on minäkin päivänä ylempänä, niin lähekkäin tässä pinserin selässä ratsastetaan, että ah! käy äänestämässä päivän pamauksessa, lautarhaa ny ainakin!
alakerran väki uurasti eilen autonromujensa seassa todistettavasti aamuyölle. minä olen puolestani ajatellut perustaa jonkun tyttökerhon tai tyttömäisen kerhon tänne yläkertaan, jossa virkattaisiin ainakin sitä seuraavaan aamuun asti - nyt kun kerran kilpailemaan on ryhdytty.
ilmoittautuneita?
tässä kuitenkin kuva hilpeästä rassaajasta iltanne iloksi:
ja odotettavissa on myös videoklippi yhden poikakerholaisen countryn tahtiin vinhasti pyörivästä ja iloisesta, konepellin alta pilkistävästä persauksesta.
torstaina, syyskuuta 23, 2004 at 13:08
ameriikan hyvät poijat
vaikka niin on täällä tullut pilkattua ja ivattua ameriikanihmeitä, on ne oikeastaan jotain hyvääkin saaneet aikaan. ainakin kaunista. ennen vanhaan.
nimittäin: allun (kuvassa vasemmalla) mustangi muutti asumaan meidän alakertaan. jumatsuikka, että se on HIENO! (se mustangi, kuvassa oikealla)
kaikki me tietenkin innostuttiin räpsimään kuvia siitä autosta, (country &) vesterinen eritoten. tässä näkyy, miten se polo on muuttopuuhissaan lyönyt kassaralla peukaloonsa. mutta hieno kamera sillä on ja kuvaa se ottaa nyt kuitenkin tällä kertaa mustangin perästä:
nimittäin: allun (kuvassa vasemmalla) mustangi muutti asumaan meidän alakertaan. jumatsuikka, että se on HIENO! (se mustangi, kuvassa oikealla)
kaikki me tietenkin innostuttiin räpsimään kuvia siitä autosta, (country &) vesterinen eritoten. tässä näkyy, miten se polo on muuttopuuhissaan lyönyt kassaralla peukaloonsa. mutta hieno kamera sillä on ja kuvaa se ottaa nyt kuitenkin tällä kertaa mustangin perästä:
keskiviikkona, syyskuuta 22, 2004 at 09:43
hellokittyvaansullekin
mä tiedän, että toi japanilainen hello kitty -merkki aiheuttaa joissakuissa pakonomaista haluan-tahdon-vaadin -käyttäytymistä.
laitan niiden toverieni kunniaksi tänään kuvan varmasta tahtoo-efektin aiheuttajasta. jopa minä itse taidan olla sortunut sellaiseen, ihan pikkusen vaan. tosin ehkä eniten siksi, että rakkine natsaa messevästi tän mun blogin värimaailmaan. eiks je?
p.s. panu, onks teillä oikeesti tollanen. vai mistä toi kuva on peräisin? näyttää vähän tutulta tuo ympäristö...
tiistaina, syyskuuta 21, 2004 at 10:04
ihmettelyä
ameriikka se on kuulkaa ihme paikka. olenhan mä sen jo teinistä tiennyt, mutta että se kun tunkee tänne meille saakka, se ameriikka.
eilen väijyin tellusta sitä uutta ameriikkalaissarjaa, jossa seurataan plastiikkakirurgien elämää. ihme homma. en toedä, katonko toiste. siinä leikeltiin filmitähdennäköisiä naisia filmitähdennäköisiksi ja toisin päin. miehet olivat rumia ja ällöttäviä porsastelijoita, ainakin naisiaan ja toisiaan kohtaan. mutta näinhän se tietenkin on tarkoitus, tekijöidenkin puolelta: plastiikkakirurgia näytetään rahanahneiden huonomoraalisten miesten alana. eikä sillä mitään hyvää ainakaan saada aikaan. joten pitäkää palovammanne ja kitalakihalkionne, köyhät!
toisaalta hupiveikkojakin löytyy, sieltä ameriikasta. eilen tärähdin päin weblogia nimeltä I Found Some Of Your Life, jossa kaveri oli löytänyt taksin takapenkiltä täyteen kuvia otetun digikameran muistikortin ja julkaisi kuvan päivässsä omassa blogissaan ja keksi jokaiselle kuvalle tarinan, ihan ihmisten nimiä ja luonteita myöten. jutut eivät olleet kummosia, mutta musta kyllä idea oli hääppönen! jos itte löytäisin, en varmasti keksis noin loistavaa ideaa. tai sitten keksisin paremman, kuin ameriikanmies.
...
eilen väijyin tellusta sitä uutta ameriikkalaissarjaa, jossa seurataan plastiikkakirurgien elämää. ihme homma. en toedä, katonko toiste. siinä leikeltiin filmitähdennäköisiä naisia filmitähdennäköisiksi ja toisin päin. miehet olivat rumia ja ällöttäviä porsastelijoita, ainakin naisiaan ja toisiaan kohtaan. mutta näinhän se tietenkin on tarkoitus, tekijöidenkin puolelta: plastiikkakirurgia näytetään rahanahneiden huonomoraalisten miesten alana. eikä sillä mitään hyvää ainakaan saada aikaan. joten pitäkää palovammanne ja kitalakihalkionne, köyhät!
toisaalta hupiveikkojakin löytyy, sieltä ameriikasta. eilen tärähdin päin weblogia nimeltä I Found Some Of Your Life, jossa kaveri oli löytänyt taksin takapenkiltä täyteen kuvia otetun digikameran muistikortin ja julkaisi kuvan päivässsä omassa blogissaan ja keksi jokaiselle kuvalle tarinan, ihan ihmisten nimiä ja luonteita myöten. jutut eivät olleet kummosia, mutta musta kyllä idea oli hääppönen! jos itte löytäisin, en varmasti keksis noin loistavaa ideaa. tai sitten keksisin paremman, kuin ameriikanmies.
...
maanantaina, syyskuuta 20, 2004 at 16:03
aihetodiste #2
tässä on toinen kuvallinen esitys teesini "kuopio on huumorimiesten mäki" tueksi:
mikä vakavastiotettava moottoripyöräklubi pitää ovellaan tällaista kylttiä? oikeastihan tuo on äärimmäisen graafinen, tyylikäs ja retrohenkinen, mutta eivätkö lieskat ja nahka-asut olisi enemmänkin tuollaista mc-kamaa?
huumorimäen miesten hommia, hä?
sunnuntaina, syyskuuta 19, 2004 at 19:24
huumorjmiestem mäkj
jos on kerran olemassa huumorimäen miehiä, on jossain oltava siis huumorimiesten mäki. ja olen tehnyt hieman salapoliisintyötä viikonlopun ajan ja olen saanut pitkälliset tutkimukseni päätökseen.
nimittäin:
huumorimiesten mäki on kuopio.
tutkimusten kulku oli vaikea, hermoja raastava ja kukkarollekäypä. varsinkin öin tehty observointi ja empiirinen tutkimus oli käydä ylivoimaiseksi, vaikka olenkin tunnettu sinnikkäänä tutkimustyön uranuurtajana. mutta kunnianhimo ja tiedonnälkä ajoivat minua kivisellä polullani kohti yhä jännittävämmäksi käyvää lopputihentymää.
julkaisen tällä palstallani kuvallinen esitys kerrallaan perusteluni tälle teesilleni.
nyt aloitan. valmiina?
kuopiossa ollaan kylläkin hyvin suvaitsevaisia, mutta missä ovat naiset, ulkomaalaiset ja seksuaaliset vähemmistöt tästä liikennemerkistä?
(vai voidaanko jälkimmäiset sulkea pois vaatimuksista siksi, koska kuvassa näkyy iso mies pitämässä toisella kädellään kiinni pienen miehen kädestä? ja voidaanko keskimmäinen sulkea pois siksi, että alien lienee maahanmuuttaja eksoottisimmasta päästä? mutta naarasta ei näy, ei! )
onko siis niin, että tätä kuopiolaista katua saavat kulkea miehet, pojat ja alienit?
huumorimäen miesten hommia, koko juttu, hä?
ja tämä kuva on tosi, ei manipulaation manipulaatiota tässä:
nimittäin:
huumorimiesten mäki on kuopio.
tutkimusten kulku oli vaikea, hermoja raastava ja kukkarollekäypä. varsinkin öin tehty observointi ja empiirinen tutkimus oli käydä ylivoimaiseksi, vaikka olenkin tunnettu sinnikkäänä tutkimustyön uranuurtajana. mutta kunnianhimo ja tiedonnälkä ajoivat minua kivisellä polullani kohti yhä jännittävämmäksi käyvää lopputihentymää.
julkaisen tällä palstallani kuvallinen esitys kerrallaan perusteluni tälle teesilleni.
nyt aloitan. valmiina?
kuopiossa ollaan kylläkin hyvin suvaitsevaisia, mutta missä ovat naiset, ulkomaalaiset ja seksuaaliset vähemmistöt tästä liikennemerkistä?
(vai voidaanko jälkimmäiset sulkea pois vaatimuksista siksi, koska kuvassa näkyy iso mies pitämässä toisella kädellään kiinni pienen miehen kädestä? ja voidaanko keskimmäinen sulkea pois siksi, että alien lienee maahanmuuttaja eksoottisimmasta päästä? mutta naarasta ei näy, ei! )
onko siis niin, että tätä kuopiolaista katua saavat kulkea miehet, pojat ja alienit?
huumorimäen miesten hommia, koko juttu, hä?
ja tämä kuva on tosi, ei manipulaation manipulaatiota tässä:
perjantaina, syyskuuta 17, 2004 at 08:13
näkymä
tällaista näkymää tuijottelen n. 3.16... tuntia viikossa:
tavallisesti tuohon takariviin kuuluu komea rivistö miekkosia, mutta tällä haavaa he ovat eriytettynä näistä naisista liiallisen aktiivisuuden vuoksi. laitan näistä urhoista kuvan toiste.
p.s. häippäsen verkosta sunnuntaihin asti. voisiko sanoa, että (sielun) huoltotöiden vuoksi. siis taija ja muut kuoukkuun jääneet: lauantaina ei tule uutta postitusta, ei vaikka anelisitte!
tavallisesti tuohon takariviin kuuluu komea rivistö miekkosia, mutta tällä haavaa he ovat eriytettynä näistä naisista liiallisen aktiivisuuden vuoksi. laitan näistä urhoista kuvan toiste.
p.s. häippäsen verkosta sunnuntaihin asti. voisiko sanoa, että (sielun) huoltotöiden vuoksi. siis taija ja muut kuoukkuun jääneet: lauantaina ei tule uutta postitusta, ei vaikka anelisitte!
torstaina, syyskuuta 16, 2004 at 22:39
yks onnenpetteri
kävin tsiigaamassa yhtä hekumoivaa tyyppiä, joka oli juuri kuullut, että viimeinen, todella kirvelevä tentti oli läpäisty ja sitä oltaisiin sitten niin maisteria, että.
toisaalta kaveri oli vähän niinkuin kipeänä siellä; jotenkin silti luulen, että huomenna sillä on enempi pelkkä pää kipeänä...
mutta, onnea FILOSOFIAN MAISTERI IKÄHEIMO!!
p.s. odottakaa vain naiset, teidän kuvanne on huomenna. janne ohitti teidät bittiavaruuden valtatiellä. oli niin paljon kiihkeämpi moottori, maisterilla.
at 10:51
vanha elämäni kostaa
no voihan musculus ahterius!
olen aloittanut uuden elämän. taas tänäkin syksynä.
mikä ihme viiraus se saa ihmisen makoilemaan auringonpaisteessa koko kesän ilman evänkään liikauttamista ja syksyllä ryntäävän saliloille urheilu mielessään ja reuhaamaan sitten kertaheitolla itsensä takaisin petikuntoon?
aloitin uuden elämäni ajatuksella: 2 x bickiä, 2 x salia viikossa, muut lepoa. Ja tänä aamuna, kun oli lähdettävä salille, ruumis harasi jo vastaan, jo kahden viikon jälkeen! takareidet ovat äärimmäisessä jumitustilassa vielä tiistaisen jumpan ja maanantaisen salillavääntämisen jäljiltä. mutta salaa olen tyytyväinen, kipuhan on ihanaa ja todistaa oikeastaan, kun oikein tarkkaan tunnustelee, että olen ahkerasti lihaksiani käyttänyt ja ansaitsen vaikkapa syödä vähän jotain pientä...
että terveisiä vaan kiltille (?) kuntoilupoliisilleni mikalle, täällä sitä koneen ääressä istutaan, hankalasti, jalkaprässi saa vielä vähän odottaa. ehkä huomiseen? tai maanantaihin?
olen aloittanut uuden elämän. taas tänäkin syksynä.
mikä ihme viiraus se saa ihmisen makoilemaan auringonpaisteessa koko kesän ilman evänkään liikauttamista ja syksyllä ryntäävän saliloille urheilu mielessään ja reuhaamaan sitten kertaheitolla itsensä takaisin petikuntoon?
aloitin uuden elämäni ajatuksella: 2 x bickiä, 2 x salia viikossa, muut lepoa. Ja tänä aamuna, kun oli lähdettävä salille, ruumis harasi jo vastaan, jo kahden viikon jälkeen! takareidet ovat äärimmäisessä jumitustilassa vielä tiistaisen jumpan ja maanantaisen salillavääntämisen jäljiltä. mutta salaa olen tyytyväinen, kipuhan on ihanaa ja todistaa oikeastaan, kun oikein tarkkaan tunnustelee, että olen ahkerasti lihaksiani käyttänyt ja ansaitsen vaikkapa syödä vähän jotain pientä...
että terveisiä vaan kiltille (?) kuntoilupoliisilleni mikalle, täällä sitä koneen ääressä istutaan, hankalasti, jalkaprässi saa vielä vähän odottaa. ehkä huomiseen? tai maanantaihin?
keskiviikkona, syyskuuta 15, 2004 at 19:30
viikon paras rajaus
sylvie ja heli hankaavine reploineen:
tätä siis teemmä päivät pitkät. joko varasit lippusi?
tiistaina, syyskuuta 14, 2004 at 21:11
uutinen tämäkin
tänään postilaatikkoon ilmestyneessä tiede-lehdessä oli elämäntilannettani läheisesti koskettava uutinen:
"MITÄ PIDEMPI UNI, SEN TEHOKKAAMPAA OPPIMINEN. TÄSSÄKIN LIENEE TOSIN JOKIN RAJA: EI OPPIMINEN SENTÄÄN YKSIN NUKKUMALLA PARANE"
(mikko härmä&mikael sallinen: hyvä uni-hyvä työ, 2004)
en saa tarpeeksi unta. milloin mikäkin herättää väärään aikaan; herätyskello nyt yleisimmin, mutta myös ukkonen, bassokitara, kusjhätä, valo, nenän kutitus, tällä viikolla siis, esimerkinomaisesti mainittuina.
siis en voi oppia tehokkaasti.
joo, on se selvää.
mutta tuo toinen lause on paljon mielenkiintoisempi: että ei yksin nukkumalla oppimistuloksetkaan parane. siis mä olen ihmetellyt, miksi mä vaan tyhmistyn ja tyhmistyn, eikä auttanut viime viikonlopunkaan kellonympärinukkuminen, ei mitään.
ei siis pitäis nukkua yksin - äkkiä tänne siis joku, että selviän vaativista töistäni! (kävisköhän oppimisen tehostajaksi vaikkapa vanha nalleni mihail?)
vaan elän toivossa, uskossa ja käsityksessä, että tämä tilanne korjaantuu lähitulevaisuudessa: kyllä musta sitten tulee terhakka ja viisas! odottakaapa vain ja kärsikää!
"MITÄ PIDEMPI UNI, SEN TEHOKKAAMPAA OPPIMINEN. TÄSSÄKIN LIENEE TOSIN JOKIN RAJA: EI OPPIMINEN SENTÄÄN YKSIN NUKKUMALLA PARANE"
(mikko härmä&mikael sallinen: hyvä uni-hyvä työ, 2004)
en saa tarpeeksi unta. milloin mikäkin herättää väärään aikaan; herätyskello nyt yleisimmin, mutta myös ukkonen, bassokitara, kusjhätä, valo, nenän kutitus, tällä viikolla siis, esimerkinomaisesti mainittuina.
siis en voi oppia tehokkaasti.
joo, on se selvää.
mutta tuo toinen lause on paljon mielenkiintoisempi: että ei yksin nukkumalla oppimistuloksetkaan parane. siis mä olen ihmetellyt, miksi mä vaan tyhmistyn ja tyhmistyn, eikä auttanut viime viikonlopunkaan kellonympärinukkuminen, ei mitään.
ei siis pitäis nukkua yksin - äkkiä tänne siis joku, että selviän vaativista töistäni! (kävisköhän oppimisen tehostajaksi vaikkapa vanha nalleni mihail?)
vaan elän toivossa, uskossa ja käsityksessä, että tämä tilanne korjaantuu lähitulevaisuudessa: kyllä musta sitten tulee terhakka ja viisas! odottakaapa vain ja kärsikää!
maanantaina, syyskuuta 13, 2004 at 07:42
syysmuutto
uusi naapurini (country &) vesterinen on muuttopuuhissa. tätä uljasta näytelmää on melkeinpä yhtä mieltäviihtävää seurata kuin lintujen syysmuuttoa konsanaan; sen verran paljon hupia tuo hassu veikko naapurustoon tuo. vaikka voinkin todeta, että kylän ja talon rauha on mennyttä, voin samaan hengenvetoon iloita tästä huviatuottavasta tapahtumasta.
eilen miekkonen oli raijannut pesäkololleen sängyn, jonka oli varta vasten virkannut uuteen makkariinsa ja patjan oli istuttava siinä kuin valettu, tietty - oli kaavoittanut sängyn pohjankin millilleen, että mihinkä pisteeseen ne vaneripohjan pierureijät on porattava, että tarkimmin tuulettuu. oli kuulkaa neppisrataa, yöpöytää, petsiä ja kulmarautaa niin ojennuksessa, että. muuttohengailijat (allu, pate ja mä) siinä pikkusen naljailivat, että näinköhän se patja sitten enää sopii tuohon komistukseen ja että mitenköhän tuo nyt kestää sitten 45-kiloisen ruhosi.
remu oli katossa, kun vesterinen levitti patjansa siihe; eipä se riittänytkään peittämään edes petsaamatonta pohjaa. ja tuuletusreikiä...
(älä suutu tero, kaikesta toverillisesta leukailusta huolimatta: tervetuloa!!)
eilen miekkonen oli raijannut pesäkololleen sängyn, jonka oli varta vasten virkannut uuteen makkariinsa ja patjan oli istuttava siinä kuin valettu, tietty - oli kaavoittanut sängyn pohjankin millilleen, että mihinkä pisteeseen ne vaneripohjan pierureijät on porattava, että tarkimmin tuulettuu. oli kuulkaa neppisrataa, yöpöytää, petsiä ja kulmarautaa niin ojennuksessa, että. muuttohengailijat (allu, pate ja mä) siinä pikkusen naljailivat, että näinköhän se patja sitten enää sopii tuohon komistukseen ja että mitenköhän tuo nyt kestää sitten 45-kiloisen ruhosi.
remu oli katossa, kun vesterinen levitti patjansa siihe; eipä se riittänytkään peittämään edes petsaamatonta pohjaa. ja tuuletusreikiä...
(älä suutu tero, kaikesta toverillisesta leukailusta huolimatta: tervetuloa!!)
sunnuntaina, syyskuuta 12, 2004 at 10:51
mysteeri
eilen pisti suorastaan kivuliaasti silmääni hesarissa yksi pikkuilmoitus:
KADONNUT: Abraham Gustafsson born 1866, Elimäki, died 1937 Liverpool. Anybody knowing this person contact Philip Cummings, +441515482405
ylivireä mielikuvitukseni syöksähti mielettömään kiitoon, tottakai. jos oikein alkaa laskeskella, on abraham ollut 25-vuotias vuonna 1891. usein ihmiset saavat lapsia n. 25 ikävuoden aikaan, varmaan saivat 1800-luvun lopullakin. jos a. olisi saanut pojan tuolloin, olisi poika nyt, mitä, 113-vuotias. Mutta jos tämä lapsi, kutsuttakoon häntä nimellä b. , olisi 25-vuotiaana saanut jälleen lapsen, olisi hänen lapsensa syntynyt vuonna 1916. Tämä lapsi, kutsumanimeltään c., olisi puolestaan nyt, mitä, 88-vuotias. hmm, tämä käy järkeen. niin, että 88-vuotias philip cummings, tämä "c." olisi nyt alkanut tehdä sukututkimusta ja saanut selville olevansa suomalaista sukujuurta. vaikkapa isoisoäitinsä pikku suomen-hairahduksen kautta tai...
innokkaana googlettajana tietenkin syötin philip cummingsin nimen etsittäväksi: kuukkeli löysi useita. mutta mielenkiintoisin oli yksi "ph.", joka oli vuotanut asiakkaidensa salasanoja ja käyttäjätunnuksia kavereilleen jossain rikosliigassa, joka sitten oli putsannut näiden asiakkaiden tilit (tai jotain sinne päin). olisiko nyt sitten ph. saanut kiusakseen jonkun ex-asiakkaansa esi-isän haamun, siellä linnassa rautoja kalisutellessaan. vai mitä hittoa siellä oikein tapahtuu, häh?
tai sitten tämä ph. on ostanut suomesta kesämökin järven rannalta, ihan noin vain suomen-ystävänä. mökin ullakolta on löytynyt hirren välistä, tiivisteeksi pakattuja rakkauskirjeitä, jotka a. oli kirjoittanut eräälle liverpoolilaisneidolle, joka sattumalta sitten olikin ällistyttävästi ph:in isoisoäidin sisko, jonka luo a. sitten suomesta laivautuikin, mutta vain rakastuakseen neidon sisareen, ph.n isoisoäitiin...
heh! hyviä teorioita vastaanotetaan! ruokkikaa itseäänn, sisaret, ja veljet kanssa!
lauantaina, syyskuuta 11, 2004 at 11:15
plussia ja miinuksia
+ on viikonloppu
- pölynimuri on paskana
+ ostin uudet (järjettömän) kalliit kengät, camperit, mutta hienot
- ostin uudet (järjettömän) kalliit kengät, camperit, mutta hienot
- pesukone kronklottaa
+ siivosin vähä (kunnes pesukone alko kronklottaa ja imuri meni manan majoille)
- aurinko ei paista
+ ei sada
+ kahvikone toimii ja monteriva scuroa riittää
+ ei laulata, huvita, jututa, janota, väsytä, soitata, ...
- ei laulata, huvita, jututa, janota, väsytä, soitata, ...
+ kohta lähden urheilemaan!
+ kantapaikkani on entisellään
( ,minkä eilen kävin omin silmuin toteamassa: jopa henkilökunta on ennallaan!) mukavaa, että on paikka, jossa ollaan iloisia, että olen vielä olemassa (lue: kahvimyyjien ulottuvilla), muistetaan nimeni ja toivotetaan näkemiin.
(kuva on ihan tärähtänyt, mutta niin minäkin)
- pölynimuri on paskana
+ ostin uudet (järjettömän) kalliit kengät, camperit, mutta hienot
- ostin uudet (järjettömän) kalliit kengät, camperit, mutta hienot
- pesukone kronklottaa
+ siivosin vähä (kunnes pesukone alko kronklottaa ja imuri meni manan majoille)
- aurinko ei paista
+ ei sada
+ kahvikone toimii ja monteriva scuroa riittää
+ ei laulata, huvita, jututa, janota, väsytä, soitata, ...
- ei laulata, huvita, jututa, janota, väsytä, soitata, ...
+ kohta lähden urheilemaan!
+ kantapaikkani on entisellään
( ,minkä eilen kävin omin silmuin toteamassa: jopa henkilökunta on ennallaan!) mukavaa, että on paikka, jossa ollaan iloisia, että olen vielä olemassa (lue: kahvimyyjien ulottuvilla), muistetaan nimeni ja toivotetaan näkemiin.
(kuva on ihan tärähtänyt, mutta niin minäkin)
torstaina, syyskuuta 09, 2004 at 23:24
kosketus?
kaivelin syksyn kunniaksi esille muutamia lempilevyjäni. koko loppukesän autostereoissa on kouristuksenomaisesti laulanut unkarilainen Beata Palya, joka on aivan kertakaikkisen mestarillinen, sävykäs laulajatar. en käsitä, miksi sitä ei tunneta Unkarin ulkopuolella! mutta loistavia tuntemattomia tähtiähän riittää...
mutta, mutta: tänä iltana vaihdoin levyä (mikä saavutus!) ja laitoin soimaan A.P. Sarjannon viime keväänä julkaistun En palvele enää huonoa isäntää.
mies on kadehdittava (biisinteksti-)sanankäyttäjä. levyä kuunnellessa tulee ensin itku siksi, että biisit on niin koskettavia. sitten tulee itku siksi, v****ttaa, etten itse kykene sellaiseen taituruuteen!
(uudemmalla levyllä on kylläkin se ärsyttävä piirre, että miksatessa on jollekin(?) tullut arviointivirhe laulun tasojen kohdalla: laulu jää sinänsä virtuoottisen kitaroinnin jalkoihin. vaikka miehellä olisi ääntä mitä luukuttaa! vanhemmalla levyllä tähän ei ole sorruttu vaan äijän ääni virtaa ja rahisee täydellisessä suhteessa soittimiin.)
"vaan jos pimeään jäät sä itkemään/kun vesi tummana tuijottaa/syliini otan ja kyynelen kuivaan/luokses jään minä luokses jään"
mutta, mutta: tänä iltana vaihdoin levyä (mikä saavutus!) ja laitoin soimaan A.P. Sarjannon viime keväänä julkaistun En palvele enää huonoa isäntää.
mies on kadehdittava (biisinteksti-)sanankäyttäjä. levyä kuunnellessa tulee ensin itku siksi, että biisit on niin koskettavia. sitten tulee itku siksi, v****ttaa, etten itse kykene sellaiseen taituruuteen!
(uudemmalla levyllä on kylläkin se ärsyttävä piirre, että miksatessa on jollekin(?) tullut arviointivirhe laulun tasojen kohdalla: laulu jää sinänsä virtuoottisen kitaroinnin jalkoihin. vaikka miehellä olisi ääntä mitä luukuttaa! vanhemmalla levyllä tähän ei ole sorruttu vaan äijän ääni virtaa ja rahisee täydellisessä suhteessa soittimiin.)
"vaan jos pimeään jäät sä itkemään/kun vesi tummana tuijottaa/syliini otan ja kyynelen kuivaan/luokses jään minä luokses jään"
keskiviikkona, syyskuuta 08, 2004 at 23:10
miksi, kysyn vaan, miksi
miksi ei elämässä ole enempää "näitä päiviä"?
nimittäin näitä, jolloin saa venytellä rauhassa futonillaan ennen virallista heräämistä, ryppyyntyä lämpimässä suihkussa mielin määrin, istuksia ihan rauhassa kahvikuppi kädessään ja käydä sitten töihinsä levollisena ja tarmokkaana? tehdä rauhallisesti ja tarkkaavaisesti nuotinnoksia ja omia pikku muistiinpanoja tärkeistä asioista? kuunnella kellon lyöntejä puolen tunnin välein ja tuulen riepottelua kattopeltien reunoissa? Ja taas käydä vähän pöryyttämässä kahvikonetta ja...?
elämä on näissä hetkissä. vai...?
nimittäin näitä, jolloin saa venytellä rauhassa futonillaan ennen virallista heräämistä, ryppyyntyä lämpimässä suihkussa mielin määrin, istuksia ihan rauhassa kahvikuppi kädessään ja käydä sitten töihinsä levollisena ja tarmokkaana? tehdä rauhallisesti ja tarkkaavaisesti nuotinnoksia ja omia pikku muistiinpanoja tärkeistä asioista? kuunnella kellon lyöntejä puolen tunnin välein ja tuulen riepottelua kattopeltien reunoissa? Ja taas käydä vähän pöryyttämässä kahvikonetta ja...?
elämä on näissä hetkissä. vai...?
tiistaina, syyskuuta 07, 2004 at 15:47
kuva-arvoitus
No niin terveisiä Täältä! Tässä on viikon arvoitus: mistä kaupungista?
Oikein vastanneiden kesken arvon ilman virallista valvojaa kahvipaketin.
Oikein vastanneiden kesken arvon ilman virallista valvojaa kahvipaketin.
maanantaina, syyskuuta 06, 2004 at 16:14
koko päivän pakastin
paitsi, että ostin pakastimen
(kotona vasta huomasin, että sehän on pirulainen ameriikkalaisten merkkiä! luulin sitä saksalaiseksi, mutta italialaiset sen on kumminkin rakentaneet. Ja mun ei pitänyt ikinä enää koskeakaan ameriikanpoikain kamppeisiin! näin meitä huijataan!)
ja roudasin sen omin kätösin ja jalaksin yläkertaan,
ei kuulu kuin teatteria.
siitä kostoksi laitan vain ihan pikkusen kuvan (perheestä):
(kotona vasta huomasin, että sehän on pirulainen ameriikkalaisten merkkiä! luulin sitä saksalaiseksi, mutta italialaiset sen on kumminkin rakentaneet. Ja mun ei pitänyt ikinä enää koskeakaan ameriikanpoikain kamppeisiin! näin meitä huijataan!)
ja roudasin sen omin kätösin ja jalaksin yläkertaan,
ei kuulu kuin teatteria.
siitä kostoksi laitan vain ihan pikkusen kuvan (perheestä):
sunnuntaina, syyskuuta 05, 2004 at 20:07
riiuulla
Kävin riiuureissulla Kuopiossa. Siinäkin yksi hieno, kaunis ja melko vanha kaupunki, joka pannaan pala kerrallaan sileäksi ja rakennetaan jotain uutta ja kolossaalista tilalle. Ihan ku Neuvostoliitossa! Seuraavaksi puretaan kuulemma vanha puutalo, jossa sijaitsee kuuluisa Kukkosen leipomo ja sekatavarakauppa.
Kuvassa Kuopio-by-night hotelli Atlaksesta kuvattuna:
P.S. Panu on Kroatiassa ja sen weblogissa on muutama halpa ja vielä halvempi kuvallinen vitsi (cheap joke, cheaper joke), joille mä kylläkin naurahdin pariin otteeseen ihan tosissaan. (Se nyt ei ole mikään hyvän vitsin merkki - päinvastoin).
Käykääpä pällistelemässä: www.panu.com
Kuvassa Kuopio-by-night hotelli Atlaksesta kuvattuna:
P.S. Panu on Kroatiassa ja sen weblogissa on muutama halpa ja vielä halvempi kuvallinen vitsi (cheap joke, cheaper joke), joille mä kylläkin naurahdin pariin otteeseen ihan tosissaan. (Se nyt ei ole mikään hyvän vitsin merkki - päinvastoin).
Käykääpä pällistelemässä: www.panu.com
torstaina, syyskuuta 02, 2004 at 23:04
nyt saapuu syys
maailman kaunein kylä. ja mä saan asua siellä! mielentilani tällä haavaa vaatii tätä rauhaa ja töiden uuvuttamana on ainoa oikea paikka maailmassa tämä. ja mieluiten vielä oman funtonin ystävällinen tyyneys.
sumu nousee iltayöstä:
sumu nousee iltayöstä:
keskiviikkona, syyskuuta 01, 2004 at 20:07
Chiliä ja anti-aceing -voiteita.
Ihmettelen kyllä noita kuulkaa kosmetiikkamyyjiä!
Menin tänään ostamaan isosta helsinkiläisestä tavaratalosta naamarasvaa ja heti sieltä ollaan mulle kaikenlaisia ikääntymistä estäviä voiteita tarjoamassa. Ja ihan kun meikäläisellä mitään ikääntymisongelmaa olisi, ja!? Miten ne ihan heti päin naamaa kehtaavat pläjäyttää, että "neiti se alkaa niinkuin ikääntyä ja rupsahtaa ja tässä olisi tämä kohottava voide, silmänympärysgeeli ja tehotipat ikääntyvälle iholle". Heti kun kolmekymppiä pilkottaa lasissa, se ikääntyminen alkaa!! Ja toinen on tämä selluliittigeelihomma: yritin ostaa ihan vain tavallisesti suihkusaippuaa, oltiin taas sitä selluliittikinnasta ja selluliittishokkia tyrkyttämässä. Ihan kun tässä mitään selluliittia olisi, hä?! Ja kun ihan vakavalla naamalla yritän selvittää, että ei mulla mitään ongelmia selluliitin kanssa ole, aletaan nauraa, että "nii-in, eihän meillä kellään joo..."
Mun rypyt ja mun selluliitti on kuulkaa ihan mun omia asioita, nii, ei niitä tartte sörkkimään tulla, nii! Ja vaikka mulla niitä olisikin, ei niistä mitään ongelmaa tule, ennenkuin joku niistä alkaa ongelmaa tehdä, ja!!
Sitäpaitsi: "Mulla ei ole kuin yksi ryppy ja istun sen päällä"!
Mutta päivän merkittävämpiin aiheisiin:
Hei mun chili kukkii! Ylpeänä emäntänä esittelee hän:
Menin tänään ostamaan isosta helsinkiläisestä tavaratalosta naamarasvaa ja heti sieltä ollaan mulle kaikenlaisia ikääntymistä estäviä voiteita tarjoamassa. Ja ihan kun meikäläisellä mitään ikääntymisongelmaa olisi, ja!? Miten ne ihan heti päin naamaa kehtaavat pläjäyttää, että "neiti se alkaa niinkuin ikääntyä ja rupsahtaa ja tässä olisi tämä kohottava voide, silmänympärysgeeli ja tehotipat ikääntyvälle iholle". Heti kun kolmekymppiä pilkottaa lasissa, se ikääntyminen alkaa!! Ja toinen on tämä selluliittigeelihomma: yritin ostaa ihan vain tavallisesti suihkusaippuaa, oltiin taas sitä selluliittikinnasta ja selluliittishokkia tyrkyttämässä. Ihan kun tässä mitään selluliittia olisi, hä?! Ja kun ihan vakavalla naamalla yritän selvittää, että ei mulla mitään ongelmia selluliitin kanssa ole, aletaan nauraa, että "nii-in, eihän meillä kellään joo..."
Mun rypyt ja mun selluliitti on kuulkaa ihan mun omia asioita, nii, ei niitä tartte sörkkimään tulla, nii! Ja vaikka mulla niitä olisikin, ei niistä mitään ongelmaa tule, ennenkuin joku niistä alkaa ongelmaa tehdä, ja!!
Sitäpaitsi: "Mulla ei ole kuin yksi ryppy ja istun sen päällä"!
Mutta päivän merkittävämpiin aiheisiin:
Hei mun chili kukkii! Ylpeänä emäntänä esittelee hän:
© Ilu 2005 // Powered for Blogger and Blogger templates