olen viikonlopun ajan sulatellut perjantaini satoa.
olen miettinyt tätä pääni puhkinaiseksi, en keksi mistä tässä on kyse.
vaikka minut oli kutsuttu perjantaina paljon kivempaankin tilaisuuteen, blogisisarien ja -veljien tykö, menin itä-uudenmaan kulttuurivaikuttajafoorumiin solmimaan suhteita muihin paikallisiin artisteihin.
illan seminaarin anti kiteytyy nyt mielessäni siihen, mitä suurin osa paikalle raahautuneista tuntui kannattavan. siihen, että taiteilijalla on oltava tuote ja asiakas, taiteilijan on oltava yrittäjä.
tämä saa minut kaipaamaan vanhoja hyviä aikoja. niitä, jolloin taiteilija toteutti näkemystään ja maallikot ihailivat - ja ostivat.
siis nykyään kaikki se, mitä teen, on tehtävä asiakkaalle. jollekulle, joka jo tietää odottaa, mitä saa. tai haluaa ja saa.
jos siis näin on, suljemme pois ihmiseltä riemun siitä, että kuulee tai näkee jotain uutta ja ihmeellistä, mitä ei ikinä ole edes keksinyt toivoa. tai osannut itse omalla mielikuvituksellaan keksiä.
mihin tarvitaan taiteilijaa?
Lauluntekijän Lautatarha
maanantaina, maaliskuuta 13, 2006 at 10:37
mun paikka?
heitti kommentin:
~
heitti kommentin:
Minä täällä tarkastelen kansalaisjärjestöjä, noita julkisten palvelujen pelastajiksi aioittuja ja 3. sektorina tunnettuja. Käsky käy:"Tuottakaa ehkäisevää tukea." Vaan mikä se pieni paikallisyhdistys on, jos ei ehkäisevää tukea - nimittäin ihan itsessään. Eli tämä ajattelu on sitten taiteilijoihinkin ulotettu - kyllähän tässä on joku ajatus nyt hukassa ja väärässä paikassa. Eipä muuta. Anne A.
~
heitti kommentin:
Pitää olla missio, visio, luovuusstrategia, tahtotila ja mitä niitä nyt on. Tavoitehakuisuus ja dynaamisuus ja muut "arvot".
~
© Ilu 2005 // Powered for Blogger and Blogger templates