jos minä en olisi muusikko, en kylläkään olisi fyysikko. enkä matemaatikko, poliitikko enkä mikään, mikä on tekemisissä abstraktien asioiden kanssa. minusta on vaikeaa tutkia tai hallita asioita, joita ei ole. ainakaan näkyvissä tai kuultavissa.
minä ehkä olisin joku kielimaakari. humanistihiippari. sillä en olisi ikinä uskaltanut lähteä opiskelemaan sitä, mitä oikeasti (heti musiikin jälkeen) olisin halunnut. tai ainakin näin jälkiviisaasti ajatellen olisin halunnut.
olisin halunnut - tai haluaisin nyt, jos tämä musiikkihomma ei jatkossa lyö leiville - käsityöläiseksi. lampaankasvattajaksi, kehrääjäksi, kankuriksi.
aina kun on luppoaikaa, niinkuin nyt on, sekoitan pääni villalla ja langoilla, puikoilla ja kangaspuilla. tätä ei ehkä kukaan usko, mutta totta se on. siinä on mun tätimäinen tiukasti vaiettu salaisuuteni. ei kai mikään näprääminen ole kovin katu-uskottavaa nykyisin?
paitsi hopparipipojen virkkaaminen.
