kävin eilen hauskuuttamassa itseäni vanhanpiian pojat -orkesterin 10-vuotisjuhlissa. yhtyeessä soittaa kuusi hassua nuorta tai ei-niin-nuorta miestä. ja naurattaa yleisöään aivoituksillaan ja sutkauksillaan. tämähän on tunnetusti vaativa laji: menemättä vyön alapuoliselle alueelle on oltava erityisen nokkela. vp:n pojat ovat. ja lauluntekijää tietenkin ilahduttaa, että joku rakastaa musiikintekemistä niin paljon, että pitää sitä "vain" harrasteena. eikä yritä kääriä voittoja. yhtyeessä soittaa kaikenlaista dosenttia ja graafikkoa ja varatuomaria. mutta hyvin.
niinkuin juontaja totesi, vpp on siitä hieno bändi, että vaikka olisi kuinka huono lauluääni ja alkaa baarissa pikkupäissään laulaa kavereille malliksi vpp:n biisejä, niitä kavereitakin naurattaa.
"mieheni katosi/katosi selllaiseen/intercityjunan sähköveeseeseen/
josta ei tule mitään/josta ei tule kiskoille mitään"
